Näytetään tekstit, joissa on tunniste Strasbourg. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Strasbourg. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Irtiottoja arjesta




Ensimmäiset kuukaudet täällä Ranskassa tuntuivat todella hitailta, mutta nyt aika vain häviää johonkin. Tällä viikolla alkoi taas koulu kahden viikon loman jälkeen ja täytyy sanoa, että oli yllättävän rankkaa herätä kouluun. Onneksi koulupäivät tuntuvat paljon mukavammilta, koska täällä paistaa aurinko ja päivällä on useimmiten 20 astetta lämmintä! :)

Ennen lomaa kävin luokkani kanssa vierailulla Strasbourgissa Euroopan Parlamenttitalossa. Olen muutaman kerran nähnyt sen ulkoapäin, joten oli kiva nähdä välillä sisältäkin. Sisältä näytti hieman erikoiselta, mutta kivalta ja näkymät ulos olivat hienot. Itse vierailu tai esittely oli kuitenkin pettymys, olisin kaivannut jotain lisää. Kuuntelimme oppaan selostusta puoli tuntia yhdessä kokoussalissa, jonka jälkeen menimme istuntosaliin. Sen jälkeen kiersimme toista kautta ulos rakennuksesta ja siinä se oli. Koska vierailumme ei osunut kokousviikkoihin, siellä ei ollut parlamentaarikkoja tai muita vierailijoita. Emme siis päässeet kokemaan sitä tunnelmaa, mikä siellä normaalisti on. Toinen pieni pettymys oli ystävänpäivä. Täällä päivä ei poikennut normaalista päivästä mitenkään. Odotin, että olisi edes paperisydämiä seinillä tai joku olisi toivottanut hyvää ystävänpäivää, mutta niin ei käynyt. Ainoat päivän sydämet taisivat löytyä kaulakorustani ja korvakoruistani, jotka olin laittanut päivää ajatellen.

Onneksi Strasbourgissa sijaitseva minieläintarha ei ollut pettymys. Siellä oli tavanomaisia eläimiä, kuten riikinkukkoja, apinoita ja lintuja. Siellä oli myös haikaroita, laamoja ja flamingoja. En ole aikaisemmin nähnyt flamingoja elävänä ja erehdyin luulemaan, että niillä on vain yksi jalka... :D Päivän opetus oli, että flamingoilla on kaksi jalkaa, ne vain piilottavat toisen jalkansa seisoessaan. Minä ja Valérien miesystävä taisimme myös innostua apinoista hieman liikaa. Valériella oli naurussa pidättelemistä, kun me apinoimme pitkin puistoa tietenkin äänitehosteiden kanssa. Toinen hauska kokemus oli oman kyläni karnevaalit. Karnevaaleihin osallistui vain pikkulapsia ja aikuisia, mutta ei se minua haitannut. Aluksi teimme kasvomaalauksia, jonka jälkeen kiersimme kylän ympäri pitäen meteliä. Kierroksen jälkeen söimme herkkuja, joita vanhemmat olivat tehneet. Itse halusin vaihteen vuoksi pukeutua mieheksi.

Tulevia asioita, joita odotan, ovat tietenkin huhtikuussa Englannin matka koulun kanssa, karnevaalit koulussa ensi viikolla ja kahden viikon päästä päivä, jolloin on vain 80 päivää ylioppilaskirjoituksiin. Koulun karnevaalien teema on Amerikka ja 80 päivää ennen yo-kirjoituksia -päivänä pitää pukeutua hienosti. Palataan näihin asioihin sitten myöhemmin.

~ Maria


keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Oxford, Lontoo ja Strasbourg



"Kotipiparkakkutehdas"


Pikakelauksena vielä joulukuun tapahtumia. Joulukuun alussa olin kipeä ja hammaslääkärissäkin kävin. Vierailin piparkakkutehtaassa ja -näyttelyssä ja tietenkin maistelin ranskalaisten hieman erimakuisia piparkakkuja. Pidin englanniksi luokalleni Suomi-esitelmän ja sain paketteja Suomesta. Lähetin myös itse paketin Suomeen Nutellan kera. Aloitin ranskan yksityistunnit paikallisen ranskan opettajan kanssa ja kerran erikoispäivänä koulussa tein luokkani kanssa tiramisua. En aloittanutkaan nyrkkeilyä tai mitään muuta harrastusta. Pyöräilin kuitenkin ainakin kerran viikossa kouluun. Viimeisenä lauantaipäivänä ennen lomaa tein vielä matikan kokeen ja illalla olin kahden luokkakaverini syntymäpäiväjuhlissa. Kävin kävelemässä englannin opettajani suomalaisen ystävän kanssa  ja ekonomian tunnilla katsoin elokuvan. Unohdin myös kokonaan mainita, että huhtikuussa pääsen koulun järjestämälle Englannin matkalle! Menen  Oxfordiin ja viimeisenä päivänä Lontooseen. Lähden maanantaina keskiyöllä bussilla ja palaan takaisin sunnuntaina aamupäivällä. Ja eiliseen päivään palaten, kuulin, että pääsen luokkani kanssa tutustumaan Strasbourgin Eu:n parlamenttitaloon seuraavalla viikolla. Ihanaa, sitä olin toivonutkin!

~ Maria

perjantai 1. marraskuuta 2013

Les vacances

Kahden viikon syysloma on mennyt nopeasti ja pian täytyy taas palata kouluun. Maanantaina on heti enkun epäsäännöllisten verbien sanakoe ja ekonomian koe. Loma on mennyt hyvin. Ensimmäisen viikon olin lähinnä yksin, kun veljet olivat isänsä luona ja äiti töissä. Minua se ei yhtään haitannut. Ihanaa, kun sai omaa aikaa. Ilma oli hyvä ja yhtenä päivänä otin jopa aurinkoa! Lauantaina suuntasimme vesipuistoon ja pidimme yhdessä hauskaa. Ei muuten ollut saunaa pesutiloissa :( Tiistaina kävin Strasbourgissa tapaamassa Cristinaa ja samalla shoppailemassa. Kauppareissulta lähti mukaan myös uudet hiukset :) Lomalla olen käynyt myös  leffassa, opettanut ja pelannut sulkkista kylän lasten kanssa ja tietenkin opiskellut ranskaa. Halloweeniäkin tuli juhlittua ja kierrettyä ympäri kylää koputellen oviin ja karkkia kysyen. Koska Suomessa en ole juhlinut halloweeniä mitenkään erikoisesti, taisin hieman innostua tuossa naamioitumisessa :D

Nyt on jo marraskuu, kuvitella. Ei tunnu edes siltä. Olen ollut täällä melkein kaksi kuukautta. Tosin huomaa sen siitä, että ranska alkaa jo sujua ja ranskaksi pystyy keskustelemaan. On tässä vielä paljon opittavaa, mutta alan ehkä käydä ranskan kursseilla vapaa-ajallani. Ja aloitan muuten koriksen! Mitäköhän siitäkin tulee...

~ Maria

perjantai 4. lokakuuta 2013

Uusi Alku

Terveisiä Strasbourgista! Oikeastaan enää muutaman päivän ajan, koska muutan sunnuntaina noin 40 kilometriä etelämmäs Strasbourgista pieneen kylään nimeltä Zellwiller. Ensimmäisen isäntäperheeni kanssa asiat eivät sujuneetkaan niin hyvin kuin piti ja nyt olen asunut melkein kaksi viikkoa aluekoordinaattorini luona. Minulle löytyi onneksi melko pian uusi perhe ja kävimme siellä vierailemassa jo viime viikon sunnuntaina. Perhe tuntui sopivalta ja pian aloitan taas uudestaan alusta: Uusi kylä, uusi perhe ja uusi koulu odottavat minua. Kieli kuitenkin pysyy samana :)

Uuteen isäntäperheeseeni kuuluvat äiti, kaksi pikkuveljeä ja kolme kanaa. Saan tälläkin kertaa oman huoneen ja oman kylpyhuoneen. Pojat tuntuvat mukavilta, vaikka ovat tietenkin aluksi hieman ujoja. Host-äiti on ollut joskus itsekin vaihto-oppilaana, joten hän ymmärtää tilanteeni. Uskon, että tulen hyvin toimeen hänen kanssaan. Koulusta en tiedä muuta kuin, että se on viereisessä kaupungissa. Matkaa sinne on vain viisi kilometriä, jonka kuljen bussilla. Maanantaina menen host-äitini kanssa puhumaan rehtorin kanssa, jonka jälkeen hän päättää mille luokalle menen.

Nämä menneet kaksi viikkoa ovat kuluneet koulua käyden. Yllätyin, että näin pienen ajan jälkeen tuntuu haikealta jättää luokkani. Kaikki olivat ystävällisiä minulle ja sain jopa kavereita, jotka olivat harmissaan, kun lähdin. Aina opettajan kysyessä jotain minulta, luokkalaiseni ovat heti selittäneet, että olen suomalainen ja etten vielä ymmärrä paljoakaan :D Harmittaa, että joudun jättämään myös ihanan, samassa koulussa olevan moldovalaisen vaihtarin. Olin jo menettänyt toivoni sen suhteen, että täällä olisi muita vaihtareita samassa tilanteessa. Hänestä tuli nopeasti tukeni ja turvani ja on surullista jättää hänet nyt yksin selviämään.

Menneillä viikoilla olemme juhlineet synttäreitä ja syöneet myöhään ja pitkään illalla. Olen myös valmistanut "väliaikaiselle perheelleni" suomalaisia ruokia. Synttäreitä varten leivoin korvapuusteja ja ranskalaiset ihastuivat täysin niihin. Kehuja saivat myöskin lohikeitto ja vadelmakiisseli, mutta he olivat kuitenkin hieman ihmeissään niistä.

Tällainen pieni "tauko" aluekoordinaattorin luona on tehnyt minulle hyvää. Aikaisemmin mielialat olivat melko apeat, mutta nyt minulla on ollut aikaa rentoutua ja unohtaa kaikki ikävät tapahtumat. Olen valmis uusiin koitoksiin, vaikka alku ei ollutkaan niin lupaava. Toivotaan, että sunnuntaista lähtien asiat alkavat sujua niin kuin niiden pitäisikin.


Bisous,
~ Maria

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Täällä ollaan! :)

Huhhuh,  onpa paljon ehtinyt jo tapahtua. Olen ollut täällä Ranskassa nyt tasan viikon. Miltä se on tuntunut? Välillä olen ollut todella onnellinen,  välillä stressaantunut, olen yrittänyt nauttia joka hetkestä, mutta suurimmaksi osaksi olen ollut tosi väsynyt. Mutta voisin aloittaa kertoa kuulumisia lähtöä edeltävästä perjantaista :)


En aikonut itse järjestää mitään läksiäisjuhlia, joten sen takia aavistelin, että ystäväni saattaisivat suunnitella minulle jotain yllätysohjelmaa. Perjantaina oli vain tarkoitus mennä kahden ystäväni kanssa mökille hieman saunomaan, joten sen takia olin haudannut kaikki ajatukset mahdollisista yllätysjuhlista. Ehkäpä sen takia yllätys oli niin suuri, kun mökille saapuessamme näin melkein kaikki koulukaverini odottamassa minua! Olin niin iloinen yllätyksestä, etten voinut muuta kuin purskahtaa itkuun. Yllätysläksiäisjuhla oli todella ihana, ilta meni hyvin ja sain vielä kerran tavata melkein kaikki koulukaverini :)


Keskiviikkoaamuna oli sitten lähtö maailmalle 10 kuukaudeksi. Parhaimpien ystävien ja perheen hyvästely ei onneksi ollut niin vaikeaa, kuin olin ajatellut. Turvatarkastuksen jälkeen vilkutin vielä perheelleni ja sitten jäin odottamaan lentoa kahden muun myös Ranskaan lähtevän vaihto-oppilaan, Ronjan ja Katan kanssa. Pariisin lentokentällä tapasimme vielä kaksi muuta suomalaista Ranskaan menevää vaihto-oppilasta.


Vietimme ensin kolme päivää Pariisissa, koska meillä oli siellä Soft Landing Camp eli kulttuuriin tutustuminen ja totutteleminen. Aika kului nopeasti ja kiersimme kaikki tärkeimmät kohteet joko bussilla, kävellen tai metrolla. Tärkeimpiä mainitakseni kävimme Champs-Élysées-kadulla kävelemässä, Louvressa ihastelemassa Mona Lisaa, Notre Damin kirkon edessä seuraamassa paikallista katuesitystä sekä Latinalaisessa korttelissa macaron-kaupassa ostamassa herkkuja. Tämä ei ollut minulle ensimmäinen kerta Pariisissa, mutta silti löytyi uusia nähtävyyksiä. Vietimme nämä kolme päivää muiden skandinavialaisten vaihto-oppilaiden kanssa ja saimmekin kaikki heti paljon uusia ystäviä :) Myöhemmin seuraamme liittyi myös vaihtareita Saksasta ja jopa Australiasta saakka.


Vihdoinkin koitti lauantai, jolloin kaikki matkustivat tuleviin perheisiin. Itse olin odottanut tätä päivää melko paljon ja junan lähestyessä jännitys kasvoi. Kuinka monta poskisuukkoa pitää antaa, minkälainen koti heillä mahtaa olla sekä muita vastaavia mietteitä oli paljon mielessä. Ensitapaaminen meni hyvin ja sitten lähdettiin kotiin. Näin alkoi minun elämäni täällä, nyt olen siis strasbourgilainen! :)


~ Maria

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Seikkailu alkaa pian, mahtavaa!

Bonjour!
Tästä se alkaa, ensimmäinen blogini, joka kertoo vaihto-oppilasvuodestani. Olen lähdössä pian Ranskaan lukuvuodeksi 2013-2014.
  
Sain tietää isäntäperheeni jo kesäkuussa ja siitä lähtien olemme pitäneet yhteyttä, tietenkin vain ranskaksi! Ilokseni sain myös tietää, että tuleva kotikaupunkini on Strasbourg :) Strasbourg sijaitsee aivan Ranskan ja Saksan rajalla, joten uskon, että tulen kokemaan ranskalais-saksalaista kulttuuria. Tulevassa isäntäperheessäni minulla on äiti, isä, kaksi pikkuveljeä ja pikkusisko. Kouluasiatkin ovat alkaneet selkiintyä. Ymmärtääkseni pääsen opiskelemaan yksityiskouluun, jollaiseen olen haaveillut pääsevänikin. Ranskassa minua odottaa lukion ensimmäinen luokka, jossa opiskelen ekonomiapainotteisella linjalla. Toinen haaveeni oli päästä käyttämään koulupukua, mutta valitettavasti se toive ei toteudu :(



Frankfurtissa



Lähden matkaan jo kolmen päivän päästä eli ensi keskiviikkona! Minulle ei ole ilmoitettu vielä kotiinpaluupäivää, mutta ehkä niin onkin parempi. Muiden vaihto-oppilaiden kokemuksista päättelen, että se tulee aivan liian nopeasti.


Äiti ja iskä


Kesäloman loppuessa, kun muut aloittivat koulun, sain jäädä kotiin odottamaan Ranskaan lähtöä. Sen ajan olen käyttänyt tehokkaasti asioiden hoitamiseen ja ystävien tapaamiseen. Vihdoinkin on löytynyt aikaa tavata myös kauempana asuvia kavereita :) Voitte uskoa, että viime viikkojen päiviin on mahtunut kaikenlaista; purjehtimista, synttäreiden juhlimista, yökyläilyä, tuliaisten etsimistä...


Minä, pikkusiskoni Elisa ja pikkuveljeni Juho


Olisin nyt abi, ellen lähtisi vaihtoon. On tuntunut helpottavalta, ettei minun ole tarvinnut lukea yo-kirjoituksiin vielä. Vaihtovuosi tuleekin sopivaan saumaan. Olen suorittanut lukiossa jo niin monta kurssia, etten tiedä olisinko jaksanut samaa tahtia enää viimeistä vuotta. Olen ollut aktiivinen myös harrastuksissani. Minulla on ollut monia harrastuksia pienestä pitäen, tosin vanhempana harrastukset ovat jotenkin vain jääneet opiskelun ja muiden asioiden tieltä. Ranskan opiskelun olen aloittanut jo kahdeksannella luokalla, joten ihan avuttomana en lähde Ranskaan. Myöskin saksaa olen lukenut, joten eiköhän sekin vahvistu siellä samalla :)


Minä ja isoveljeni Aleksi



Seuraavassa tekstissä sitten lisää kuulumisia. Yritän jatkossa kirjottaa tänne, kun on jotain kerrottavaa. En aio kuitenkaan ottaa stressiä, vaikka menisikin hieman pidempi aika edellisestä kirjoituksesta. Minulle saa laittaa kommentteja ja kysymyksiä ja yritän sitten vastailla niihin :)
Mutta nyt, niin kuin Ranskassa sanotaan: Salut!

~ Maria