Hyviä uutisia! Uuden perheen kanssa menee hyvin :) Tuntuu mukavalta olla kotona ja perheen äidin kanssa on kiva puhua erilaisista asioista. Pikkuveljet ovat vielä hieman ujoja, mutta onhan heidän kanssaan tehty jo kaikenlaista. Olemme pyöräilleet, pelanneet yhdessä lautapelejä ja katsoneet leffoja. Kävin katsomassa myös toisen veljen korismatsia. Peliä oli mukava seurata ja vielä mielenkiintoisemmaksi se muuttui, kun heidän jälkeensä tulivat vanhemmat pojat pelaamaan...
Meidän kanat :)
Uudessa koulussa jatkan samalla luokka-asteella ja linjalla kuin ensimmäisessä koulussa Strasbourgissa. Sain pian uusia kavereita ja koulukäynti tuntuu olevan jo sitä samaa perusmenoa. Menen kouluun tunneille, en ymmärrä melkein mitään ja yritän keksiä jotain tekemistä tuntien ajaksi. Yksi asia kuitenkin hieman häiritsee: Nimittäin se, että luokkalaiseni ovat minua kaksi vuotta nuorempia. Tiesinhän minä sen tänne tullessa, eikä se haittaa. Mutta täällä he tuntuvat sen kaksi vuotta nuoremmilta, tytötkin.
Kunnantalo
En ole vielä aloittanut mitään harrastusta, mutta toivottavasti täältä löytyisi jotain kivaa, jossa olisi myös oman ikäisiäni. Oma kyläni on niin pieni, ettei sieltä löydy paljon mitään, mutta onneksi viereiseen kaupunkiin on matkaa vain 5 kilometriä. Kylä on kiva, olenhan itsekin niin pieneltä paikkakunnalta kotoisin.
Olen tehnyt kuluneen kuukauden aikana paljon muistiinpanoja ranskalaisten eroavaisuuksista ja tavoista. Voisin kirjoitella niistä myöhemmin, mutta esimauksi voin laittaa nämä ranskalaisten minulle esittämät TOP3-kysymykset: 1. Puhutko ranskaa? 2. Mistä olet kotoisin? 3. Poltatko?
Näin toimii meidän "ovikello" :)
À bientôt!
~ Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti